Terveiset Tartosta

Tällainen oli maisema hostellin ikkunasta perjantai-aamuna. Kuvassa tuo tumma taivas vielä korostuu, ihan näin dramaattinen näkymä ei oikeasti ollut, mutta kylläkin kaunis säällä kuin säällä.

Olin Tartossa kurssilla ja sain kuin sainkin ne ranteen lämmittimet kudottua. Ihan Tallinna-Tarto väli siihen ei riittänyt, vaan tarvittiin kyllä osa lauttamatkoista ja päivän luennoista. En ole aiemmin juuri kutonut luennolla, ja vähän nytkin mietin miten luennoitsijat sitä katsovat. Kun neule on helppo se kuitenkin lähinnä auttaa keskittymistä ja pitää jotenkin huomion hereillä. Neule soljuu sormissa siinä sivussa.


Kudoin ne kakkosen puikoilla Dropsin Alpakasta ja tein mallin itse. Siinä kulkee lähenevin välimatkoin kaksi yhteen -kavennuksella tehtyjä reikiä ja lopputulos oli aika kiva. Ajattelin että voisin harjoitella tällaisella pienellä työllä ohjeen kirjoittamista ja tehdä sen tänne blogiin. Ajattelin että omile ohjeille vois ruveta antamaan sellaisia nimiä kuin paavo ja irma. Ei mitään "sadepisara" ja muuta nynnyä vaan jotain ihan absurdia. Nää voi olla vaikka...Taisto -ranteen lämmittäjät. Mitäs sanotte?

Lisäksi uuvutin kanssamatkaajat loputtomalla naukumisella lankakauppoihin ja hintataso oli totta tosiaan huokeampi kuin täällä kotona. Aika ylpeänä voin todeta, että mopo ei lähtenyt käsistä vaan ajattelin että ostan lisää kun pikapuoliin ollaan menossa Viroon käymään joka tapauksessa. ja sillä edellytyksellä että tiedän mihin lankoja tarvitsen. Nämä tän kertaiset ostokset oli enemmän pelkkää fiilistelyä. Ja niin, kun nyt kerran olin saanut kaverit sinne lankakauppaan usemman kerran, enhän voinut olla tekemättä jotain ostoksia :)

Tämä on sataprosenttista villaa, 200 gramman vyyhti maksoi vähän päälle kuusi euroa. Tällaisilla väreillä oli vain yksi vyyhti, muuten olisin ehkä ostanut kaksi niin olis päässyt vähän isomman työn suunnitteluun tän kanssa. Nyt jään miettimään mitä voi tehdä 200 grammasta. Eikä muuten haise lampaalle, vaan jollekin hajusteelle. Hajuste on ok verrattuna siihen lammashajuun...Ja tässä toinen ostos, kaksi kerää italialaista super trekking -lankaa. Värjätty sillä tavalla, että pyörönä kudottuna tulee erilaisia kuvioita, ei siis perus liukuvärjäys. Näin yhdessä tukholmalaisessa kaupassa tällaisesta kudotut sukat ja ne oli hauskat. Eli kuriositeetti, katotaan mitä tästä kutaisen ja seuraan huvikseni kuvoiden ja värien kehitystä. Kutojan huvittaminen on helppoa...

Kumpaakaan lankaa en ota vielä käyttöön vaan jatkan puuvillaista kesätoppia ja teen rose mohairista aloittamani kertut valmiiksi. Nämä keskeneräiset vaaleanpunaista kauttani edustavat työt voi bongata täältä.

neule