Yksi teekuppi, kaksi kirjaa ja slipo

Hohoo! Arvaatteko mikä tämä aurinko teekupissani on? Se on kiinalaista krysanteemiteetä, ah niin makoisaa. Ja perimätiedon mukaan tekee kauniiksi. Ainakin nämä pienet keltaiset kukat teekupissani saavat minut joka kerta hyvälle mielelle. Vaikka totuuden nimissä on sanottava, että viime aikoina ajattelen joka kerta myös sitä, minkälaisen suuren autobaanan vieressä nämä kukkaset ovat aikoinaan kasvaneet...Kiinalaiset elintarvikkeet eivät valitettavsti vala minuun suurta luottamusta.
Teekuppi ulkoilee ikkunalaudallamme, joka on blogini ansioitunein kuvauspaikka. Pitkään tässä maassa oli niin pimeää, että se oli ainoa paikka, jossa oli tarpeen valoisaa. Vaan ei enää!


Seuraavan kuva-arvoituksen aika, arvatkaas mikä tämä on? No se on poika joululahjaslipossaan, joka on ollut ahkerassa käytössä. Valmistui pyörönä huomattavan nopeasti harmaasta nallesta. Jos joku tarkkasilmäinen havaitsee, siinä on myös nurin oikein nurin letkalla tehty "salamakuvio". Mallin ja silmukkamäärät otin talven novita-lehdestä, jossa oli Jussi-slipon ohje. Hyvin passasi vaikka olkapäät ovat niin leveät, että olemme yhdessä luonnehtineet nittä Spock:maisiksi. Siis Start Trek, muistattehan? Tarkasteltuani asiaa yhden slipon koulimin silmin, miesten slipo-ohjeissa on varsin usein tällaiset leveät olat, outoa....

Lisäksi olen viime aikoina tehnyt pieniä hankintoja, joista ensimmäinen tässä: Neulojan Käsikirja, Melody Griffits ja Lesley Stanfield. Ja kyllä, kuvassa ovat myös pojan jalat ja kotiverkkarit. Se tahtoi ne siihen tällätä ja mikäpä minä sitä kieltämään. Kirja löytyi viidellätoista eurolla Suomalaisesta Kirjakaupasta ja vaikka ensimmäisen kerran kävelin sen ohitse, toista kertaa en enää pystynyt. Ja kirja on aika mainio pieni paketti, jossa on varsin havainnollisesti selitetty moni neulonnan perusasia, mutta myös vähän edistyneempi jekku ja lisäksi siinä on 160 erilaista mallineuletta. Hyrr hyrr..tyytyväistä hyrinää...


Ja tämän taas sain töistä. Minulla ei ole edes parveketta, puutarhasta puhumatta, mutta tämä kirja on yliveto. Siinä kannustetaan somistamaan puutarha sieltä jo löytyvällä kierrättämishenkeen. Kuvat ovat kauniita ja ideat mielestäni näppäriä. Ajatusmaailman voi helposti siirtää myös seinien sisäpuolelle.

Tässä vielä sattumalta auennut aukeama kirjasta. Oikeastaan vinkit eivät edes ole niin kummoisia, kirja vain haastaa näkemään kaiken kauniin...Ja muuten, lisäksi näiden kuvien alustana toimii upouusi vaalea mattomme. Kymmenellä eurolla sai kirppikseltä paksun 2 kertaa 2,5 kokoisen maton ja yhden tahran. Tahran huomasin tietenkin vasta kotona. Mutta se on vain maton yhdellä puolella ja herra sitä varjelkoon kun isken mäntysuopani siihen kesän tultua. Kympin vaalea matto sopii varsin hyvin suunnitelmiin, kun haaveena on koira. Eipähän sitten ole suuri taloudellinen tappio jos matto tassutellaan kuraiseksi.
On muuten mahtavaa, kun ikkuna voi olla apposen auki koko päivän ja sieltä voi kuunnella ulkoa tulevia ääniä. Lintuja, lapsia pihalla, raitiovaunuja, lokkien kirkunaa, autoja, ihmisiä. Kesähän se on. Voi onnea.