...on nyt asuttu kaksi viikkoa. Pikainenkin remontti, vain vähän maalausta siellä täällä, vie aikansa ja eilen illalla sain vihdoin aikaiseksi jo kovasti kaipaamani kotoisen nurkan kaiken sotkun keskelle.
Uusi koti on uudessa kaupungissa, josta en kuukausi sitten tuntenut oikeastaan ketään. Minusta on tullut järvenpääläinen. Aloitin viime viikolla työväenopiston tilkkutyöryhmän, jonka keski-iäksi paljastui 60+. Eipä siinä mitään, mutta jossain niitä hieman omanikäisempiäkin ihmisiä olisi hauskaa tavata... :) Olo on kuin ulkomailla, kun isompaan kauppaankin lähtemiseen tarvitaan kartta.
Muuttorumba on tehokkaasti karsinut kaiken ajan käsitöiltä, aika vain kuluu ja alan kohta pelätä että joulu jyrää ja pieni talvilapseni ei saa päälleen mitään villaista helmikuun pakkasia vastaan. Siksipä aion antaa palttua remppatöille (ja portaat on tänään sitäpaitsi jo oikeastaan valmiiksi maalattu) asettua oikein mukavasti tähän sohvankulmaan ja kaivaa esiin jonkun pienen nutun ohjeen. Telvisiossa näyttävät Mogomboa, kovasti klassikon näköinen leffa jossa Clark Gable uhoaa keskellä mystistä afrikkaa ja kumoaa naiset kulmakarvan kohotuksella.
sunnuntai 13. syyskuuta 2009
Uudessa kodissa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Onnea uuteen kotiin ja maha-asuklle vanhempineen. Onneksi pienet nutut on nopeita tehdä :)
Onnea uuteen kotiin! Aika jännää seikkailla uudessa kaupungissa! :)
En ollut pitkään aikaan käynyt ällä ja olipa kiva lueskella näitä juttuja ja katsoa kuvia. Ai että. Ja kyllä koti on hieno, olipa kivaa nähdä se ihan elävänä!
Elina
Heippa veljentytär!
Sain linkin tänne isältäsi.Ihania juttuja,vauvan odotus,koiravauva ja uusi koti.Onnea koko sakille!
Lähetä kommentti